Otan askeleen. Tuurista riippuu, kantaako jää, vai onko jalan alla kenties pelkkää tyhjää. Jää on pettänyt minut niin monesti ennenkin. Ja vaikka minua varoitellaan, minä astun silti.
Uusi vuosi on tulossa enkä tiedä siitä mitään. Luulen, että se on hyvä. Ja luulen, että juuri siksi olen valmis. Ei epäilyksiä, ei ounasteluakaan. Jossain siellä on minun paikkani.
Tietysti minä pelkään, mutta en tahdo ajatella sitä nyt.
Sillä etukäteen en tiedä, putoanko, ja kuinka syvälle, vai kantaako se jää sittenkin.
Tiedän tytön, joka yritti kävellä järven poikki.
Silloin oli talvi, ja kaikki tämä oli jäätä.
Ei se ole mikään pikkujuttu.
Sanotaan, että tämä järvi on yhtä iso kuin meri.
Tiesiköhän hän sitä?
"Uusi vuosi on tulossa enkä tiedä siitä mitään. Luulen, että se on hyvä. Ja luulen, että juuri siksi olen valmis. Ei epäilyksiä, ei ounasteluakaan. Jossain siellä on minun paikkani." <3 <3
VastaaPoistaVoi kyllä! Siellä on sinun paikkasi, jossain se aina on.
Niin on! On ihanaa olla hukassa, koska sitten voi löytää itsensä jostain jännittävästä paikasta.
Poista