Vuosi 2019 - sekava vuosi

On taas jokavuotisen vuosisummauksen aika. Olen tehnyt tätä vuodesta 2014 enkä aio lopettaa perinnettä, mutta muutan sitä tänä vuonna vähän, en voi muuta. Ennen summasin vain positiivisia asioita, koska halusin ajatella positiivisesti, mutta tällä kertaa aion olla rehellinen itselleni ja muille. Olen myös tajunnut, että positiivinen ajattelu ei ole sitä, että esittää kaiken olevan hyvin.

Tässä vuoden tärkeimmät jutut, hyvät ja huonot.

Mania

Kärsin luultavasti elämäni vakavimman manian tammikuussa ja melkein tuhosin elämäni. Tavallisen unettomuuden ja äkäisyyden lisäksi ostelin kaikkea tarpeetonta ja olisin ollut valmis seksiin ihan milloin tahansa missä tahansa kenen tahansa kanssa. Ihmissuhteeni kärsivät, koska tiuskin muille ja olin tökerö. Selviydyttyäni minulla oli täyteen mennyt luottokortti ja paha mieli ja sirpaleita. Olen luultavasti selvinnyt nyt kaikesta, mutta tämä sekoilu on varjostanut koko vuotta ja tämän vuoden tulen muistamaan näistä tammikuun tapahtumista.

Terapia

Aloitin uuden terapian kokonaan uuden ihmisen kanssa käytyäni aiemmin kahdella eri terapeutilla. Terapia on ollut intensiivistä ja kuluttavaa - kaksi kertaa viikossa, harvoin taukoja. Mutta vaikka terapia on ollut raskasta, se on tehnyt tehtävänsä ja auttanut. Olen päässyt menneisyyden käsittelyssä hyvin eteenpäin. Tietyllä tasolla olen aina tiennyt, että koulukiusaajat ovat idiootteja ja kusipäitä eivätkä kiusaamistilanteet erityisen hienostuneita, mutta silti en ole sisäistänyt sitä. Nyt olen. Olen lisäksi löytänyt yhden entisen kiusaajani somesta ja hoksannut, että hän on edelleen kusipää - ja typerä sellainen.

Pakko-oireinen häiriö

Pakko-oireinen häiriö on ollut tosi pahana. Olen aivan sekaisin, minulla on koko ajan pakkoajatuksia kaikesta väkivaltaisesta ja kiusallisesta ja pelkään itseäni. Ja kun ajatus tulee, alan puhua ääneen kaikenlaista sekavaa. Lisäksi minulla on tarkistamispakko. Iltaisin makaan ahdistuneena sängyssä ja pelkään, kunnes uni viimein tulee. Siksi pelkään nukkumaanmenoa ja nukun huonosti. Pelkään myös, että oireeni käyvät ilmi ja sanon ääneen jollekulle jotain kammottavaa, minkä olen tarkoittanut itselleni.

Luovan kirjoittamisen opinnot

Tein luovan kirjoittamisen opinnot loppuun keväällä ja sain kaikista kursseista viitosen. Olen ylpeä itsestäni ja tiedän, mitä haluan tehdä elämässäni.

Kirjan valmiiksi saattaminen & lähettäminen

Sain toisen romaanini (riippuu millä mittarilla toisen, mutta ajattelen sen toisena) valmiiksi ja lähetin sen joillekin kustantajille. Kirjan kirjoittaminen oli loppujen lopuksi aika kivuton prosessi, vaikka kirjoitinkin omasta elämästäni. Kirja tuli helposti ja olen siihen suhteellisen tyytyväinen. Annoin sen kaverille luettavaksi, ja hän antoi palautetta.

Ystävät

Sain paljon uusia ystäviä. Valitettavasti myös erkanin vanhan ystävän kanssa, koska hän kommentoi alinomaa ulkonäköäni ja oli siihen fiksautunut. Joka kerta, kun näemme, minulla on ennen ja usein jälkeenkin paha mieli. Olen joutunut pohtimaan, pitäisikö suhde panna poikki.

Naisten oikeuksien puolustaminen

Tämä oli yksi parhaita. Löysin yhteisön, joka puolustaa naisten oikeuksia ja pääsin mukaan. Meillä oli joitakin miittejä ja blogiprojekti. Tuntui, että vihdoinkin löysin yhteisön, josta saan vastakaikua ajatuksilleni.

Kehoviha

Vihasin kehoani enemmän kuin vuosiin, mutta tuntuu, että samalla vapauduin kauneuden vaatimuksen ikeestä. Minun ei tarvitse olla kaunis.

Muita juttuja

Musiikki. Kuuntelin musiikkia ehkä enemmän kuin koskaan elämäni aikana. Uusi suosikki oli esimerkiksi Amy Guess ja Meg Myers. Pidin paljon Lena Katinan uudesta levystä ja Maustetytöistä.

Kirjat. Luin paljon, erityisen hyviä olivat Elizabeth Acevedon Runoilija X ja Sara Stridsbergin Rakkauden Antarktis.

Keikat. Kävin muistaakseni vain kolmella keikalla, katsomassa Vesalaa ja kahdesti Vesteristä yhtyeineen. Mutta etenkin Vesterisen jälkimmäinen keikka teki vaikutuksen. Vähän harmittaa, etten mennyt Maija Vilkkumaan Tavastia-keikoille ja varsinkin se, etten ollut Vesalan Hartwall-areenan keikalla.

Sijaisuudet. Tein kaksi opettajansijaisuutta tämän syksyn aikana. Se oli rankkaa, mutta sain työkokemusta - ja rahaa - ja lisää uskoa siihen, että olen valinnut oikean tien.

Abraham took Isaac's hand and led him to the lonesome hill.

While his daughter hid and watched,

she dare not breathe, she was so still.

Just as an angel cried for the slaughter,

Abraham's daughter raised her voice.

Then the angel asked her what her name was

She said, "I have none."

Then he asked, "How can this be?"

"My father never gave me one."

And with his sword up, raised for the slaughter

Abraham's daughter raised her bow.

"How darts you, child, defy your father?"

"You better let young Isaac go."

Arcade Fire: Abraham's Daughter